LindaJuliaBrandt

Opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu kolmesta palasta

  • @Miika Tiainen
    @Miika Tiainen

Opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat psyko-fyysis-sosiaaliset tekijät. Liikunta ja ruokavalio on keskeisessä roolissa. Opiskelijat eivät liiku tarpeeksi ja ruokailutottumuksissakin on parantamisen varaa.

Ylioppilaiden tervey­den­hoi­to­sää­tiön (YTHS) mukaan mielen­ter­veys­häi­riöt ovat opis­ke­li­joiden merkittävin tervey­son­gelma. Mielenterveysongelmista kärsii joka viides mies ja yli kolmannes naisista. YTHS:n mielenterveyden johtavan ylilääkärin, Pauli Tossavaisen, mielenterveysongelmat ovat vakavin opiskeluun vaikuttava ongelma. Tossavaisen mukaan joka kymmenes on mielenterveyden erityispalveluiden tarpeessa. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että hoidontarve on kiireellinen. Hoidon oikea ajoitus on keskeistä. Mielenterveysongelmat voivat johtaa pahimmillaan opintojen keskeyttämiseen ja syrjäytymiseen.

Kun ongelmat ovat jo niin pahoja, että ne vaativat välitöntä hoitoa, on hoitoonhakeutumista odotettu aivan liian kauan. Akuutin hoidon lisäksi on tärkeää korostaa ennaltaehkäisyn roolia. Opiskelijoiden mielenterveyden takaamiseksi olisi välttämätöntä, että jokaisella kampuksella olisi opintopsykologi. Opintopsykologin vastaanottolle hakeutuminen toimii huomattavasti matalammalla kynnyksellä, kun esimerkiksi psykologin tai psykiatrin vastaanottolle. Ammattiavun lisäksi tulee nostaa esiin keinoja, joilla opiskelija voi vaikuttaa ja edistää omaa henkistä hyvinvointiaan. Korkeakouluopiskelijoiden tuutoreiden koulutuksessa tulee ottaa huomioon se, että tunnistetaan pahoinvoinnin merkit ja osataan ohjata eteenpäin. Liikuntatuutoreita tulisi kouluttaa jokaiselle kampukselle, jotta he voivat opastaa erityisesti uusia opiskelijoita liikunnan pariin, sillä liikunnan merkitystä mielen hyvinvointiin ei voida korostaa tarpeeksi.

Opiskelijat istuvat päivät pitkät päätteellä ergonomian ollessa usein puutteellista. Ihminen väsyy fyysisesti mielen ollessa kuormittunut.  Opiskelijat ovat usein erittäin kiireisiä ja sanovat, että heillä ei ole aikaa liikkua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa edes kiireisimmän opiskelijan kohdalla. Kaikilla on aikaa liikkua edes muutaman hetken päivässä oman fyysisen kuntonsa yllä­pi­tä­mi­seksi ja kohen­ta­mi­seksi. Tärkeää tässä on huomata se, että ei tarvita ajallisesti pitkää urheilusuoritusta, vaan pienikin liikunnallinen hetki on terveyden kannalta tärkeä.

Liikunnan aloittaminen on hankalinta, sillä kun fyysisen kunnon paranemista eniten tarvitsee, on energiataso alhainen. Kun liikunnan aloittaa ja ryhtyy harjoittamaan sitä sään­nöl­li­sesti, saa siitä energiaa. Paras tapa on rutiini. Tulee tehdä joka päivä hyvä päätös ostaa terveellisempää ruokaa, tai vaikkapa kävellä portaat hissin sijaan. Keskeistä ei ole se, kuinka paljon harrastaa liikuntaa, vaan se, että sitä harrastaa. Jokainen voi tehdä pieniä asioita omalla tasollaan, itselleen sopivalla tavalla.

Oman vartalon hyvinvointi ei ole itses­tään­sel­vyys. Kun kroppa ei voi hyvin, ei mielikään voi hyvin. Siksi opis­ke­li­joiden liikun­nal­li­suutta tulee tukea ja siihe pitää kannustaen opastaa. Liikunnan lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion merkitykseen. Kun ihminen syö terveel­li­sesti, hän voi paremmin ja haluaa liikkua.

Opis­ke­li­joiden mielen­ter­vey­son­gelmia voidaan välttää, ennal­ta­eh­käistä ja hoitaa terveel­li­sillä elämän­ta­voilla. Kun mielen­ter­vey­de­non­gelmat ovat vakavia, on kuitenkin äärimmäisen tärkeää saada ammattiapua ajoissa ja riittävästi. Tässäkin terveelliset elämäntavat tukevat parantumista.

Opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu lopulta kolmesta palasta; oikea määrä liikuntaa, sopivaa terveellistä ravintoa ja mielen hyvinvoinnin jatkuvaa ylläpitämistä, mitä tukee esimerkiksi riittävä määrä unta ja lepoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat