*

LindaJuliaBrandt

Jäteämpärin rooli ei kuulu kenellekään

  •  © Linda Brandt
    © Linda Brandt

Tämän päivän lehdessä (KS 11.12) Kouvolan Sanomien yhteiskunta-toimituksen toimittaja Janne Rönkkö kirjoittaa kuntavaaliehdokkaiden puutteesta raflaavasti: "Likasangon rooli kiinnostaa vain masokisteja." Rönkkö ottaa kantaa Kouvolan haastavaan tilanteeseen, mutta ehdokaspulaa on ympäri Suomen. Rönkön puheessa loan saamisesta niskaan on paljon totta. Poliitikot saattavat saada osakseen paljon kritiikkiä sekä arvostelua jo paikallispolitiikassa, valtakunnan politiikasta puhumattakaan. Suomalainen identiteetti, joka on herkkä arvostelulle, kokee tämän jo lähtökohtaisesti luotaantyöntäväksi. Lähtemällä mukaan vaikuttamaan tai asettumalla ehdolle, asettaa itsensä alttiiksi arvostelulle, joka saattaa olla kaikkea muuta kuin asiallista tai rakentavaa. Asian ollessa näin, supistaa se valtavasti joukkoa, joilla olisi asiantuntemusta ja halua vaikuttaa.

Ihmisiä on helppo arvostella, tehtyjä päätöksiä helppo kritisoida ja vielä vaivattomampaa on unohtaa se, että poliitikkokin on ihminen. Politiikkaan lähdetään mukaan tahtotilalla rakentaa parempaa tulevaisuutta. Mukaan lähtemistä helpompaa on toki parantaa maailmaa kahvipöydässä, mutta viemättä asioita laajemmalle, ei saada aikaan muutosta. Lähtemällä mukaan tekee konkreettisen teon vaikuttamisen suhteen. Tätä tekoa tulisi arvostaa. Tehtyjä päätöksiä arvostellaan ja ihmetellään, kuinka parempia ratkaisuja ei voida saada aikaan. Yksi keskeisin syy on se, että vaikuttamistyöhön mukaan lähteminen omaa korkean kynnyksen. Suuri osa osaavista ihmisistä, joita vaikuttamistyöhön tarvittaisiin, kokee tämän kynnyksen liian korkeaksi. Tämän kynnyksen on luonut arvostelukulttuuri ja ihmisyyden unohtaminen. Kunnioitus ja ihmisyys tulee palauttaa päätöksentekoon. Sivistystä on kohdella toisia ihmisiä arvostaen, vaikka mielipiteet ja arvot olisivat törmäyskurssilla. Osalla sydämen kypärä on vahvempi kuin toisilla. Lähtemällä loanheittoon mukaan, tukahdutetaan rakentavuus ja mahdollisuuksien rakentaminen. Niin vahvaa ihmistä ei ole, eikä niin suuria tukiverkostoja, että ilkeyksien laukaukset eivät jossain vaiheessa osuisi henkiseen maalitauluun.

Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Kenelläkään ei ole oikeutta hyökätä toisen ihmisen kimppuun. Oli sitten kyseessä kuinka korkeassa asemassa oleva ihminen tahansa, jokaisella on tunteet. Jokainen on lopulta vain ihminen. Poliitiikot eivät ole asettaneet itseään vapaaksi riistaksi yksityiselämään tai persoonaan kohdistuvalle negatiivisuudelle ja epäkunnioitukselle. Asioiden kritisoinnin tulee olla rakentavaa. Sanotaan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Mikäli tämän sanonnan jokainen meistä muistaisi, olisi vaikuttamistyö avoimempaa ja vaikuttavampaa. Kritiikkiä saa ja tuleekin antaa, mutta se tulee antaa sivistyneesti ja ihmistä kunnioittavaksi. Kukaan ei ansaitse olla niin sanotun jäteämpärin roolissa ja ottaa vastaan haukkuja ja arvosteluja. Harvoin on näkyvää se taustalla oleva suuri työ, joka päätöksiä edeltää. Vaikeita päätöksiä on tehtävä ja ne ovat usein kompromissien kompromissejä.

Miksi meidän tulee sitten välittää vaikuttajista, että he eivät joudu likaämpärin rooliin? Eivätkö he ole itse soppansa keittäneet? Meidän tulee ehdottomasti välittää ja rakentaa hyvää keskustelukulttuuria, sillä se on koko Suomen etu. Mikäli negatiivisuus lähtee kumuloitumaan ja politiikot ovat tulevaisuudessa yhä vapaampaa riistaa, supistaa se päätöksentekijöiden halukkuutta ja ennen kaikkea osaavien ihmisten hakeutumista mukaan vaikuttamiseen. Meidän tulee arvostaa ja kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka ovat asettaneet itsensä ehdolle ja heitä, jotka konkreettisesti antavat aikaansa vaikuttamistyöhön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Aivan samaa olen miettinyt. Miksi todellakaan kenelläkään on halua lähteä yleiseksi k--sitolpalksi.
On selvää, että päättäjiä pitää voida arvostella, kunhan se perustuu asiatietoon eikä henkilöön mennä.

Tämän päivän arvostelu on aivan muuta, asiapitoisuus on monesti olematonta ja perustuu yksittäiseen ja väärään tietoon. Suomalaisella kokonaisuuden ymmärtäminen ja siitä selvää ottaminen on vähäistä. Asiaperäisen arvostelun tulisi perustua tosiasioihin ja vallitsevan tilanteen ymmärtämiseen. Tässä taloudellisessa tilanteessa useimmiten päättäjällä on valittavissa vain huonoja ja johonkin kipeää tekeviä valintoja. On valittava huonoista vähiten huono.

Nimettämyys johtaa henkilökohtaiseen parjaukseen, jossa lyödään kyllä nimeltä mainittua ihmistä mahdollisimman kovaa.

Ainakin kunnallisessa päätännässä taloudellinen korvaus hyvin työnsä tekevälle on olematon. Suurimmalle osalle vain aiheuttaa kustannuksia, ainakin pienillä paikkakunnilla. Muutaman kympin korvaus kokouksesta tuskin vastaa menetettyä aikaa. Sanotaan, että harrastus aina maksaa,
tässä tapauksessa harrastuksessa maksetaan siitä, että "ostetaan" itselle mielipahaa.

Tämän kehityksen jatkuessa ollaan hyvin pian tilanteessa, jossa päättäjiksi saadaan vain turhanpäiväisiä pyrkyreita. Ammatti-ihmiset eivät viitsi enää mukaan lähteä! Silloin päätännän tekevät lähinnä virkamiehet!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nuorena miehenä politikoin, olin aleniuslainen kansandemokraatti, idealisti.

Vaikutelmaksi jäi, jotta politiikkaan lähdetään vallanhimon vuoksi.

Miksi pitäisi kunnioittaa vallanhimoisia ihmisiä?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Blogisti kirjoittaa: "Politiikkaan lähdetään mukaan tahtotilalla rakentaa parempaa tulevaisuutta."

Näinhän se on ollut puolueesta riippumatta. Nyt kuitenkin useimmat kuntapolitiikkaan haikailevat ovat tajunneet, että se juna meni jo. Nyt kunnissa ei rakenneta parempaa tulevaisuutta eikä parannetta hyvinvointia, vaan siellä päätetään miten jaetaan pahoinvointia. Katsokaa valtakunnan politiikkaa: otetaan kaikkein huono-osaisimmilta ja hyväosaiset jätetään rauhaan.

Kuka haluaa olla päättämässä, kuinka vanhuksia, jotka eivät pääse sängystä ylös, laitetaan kotiinsa. Mikä homekoulu otetaan remonttiin seuraavaksi (jotta se voidaan remontoida uudestaan 5 vuoden päästä homeen takia). Mikä koulu lakkautetaan ja yhdistetään. JNe. jne.

Nyt olisi tilaisuus päästä kuntapolitiikkaan mukaan, mutta ihmettelen, kuka sinne viitsi lähteä. Paitse ne, joilla on harhakuva nykymenosta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Politiikkaan mukaan on lähtenyt liikaa sellaisia, joilla ei ole rohkeus riittänyt vaaliohjelmasta kiinni pitämiseen. Jäteämpärin rooli on luotu omalla toiminnalla. Vaalityössä ja kentällä on paljon helpompaa jos pitää kiinni ohjelmastaan. Harva poliitikko niin toimii, koska se voi merkitä poliittisen uran loppumista.

Toimituksen poiminnat